Avainsana: juhlat

Pikkujoulutunnelmaa & viikon satokassi


LahjamummilleMitä antaa lahjaksi 89-vuotiaalle naiselle, jolla on jo kaikkea? Oma maan munia, puurohiutaleita ja hieman palanutta lehtikaaliquichiä tietysti. Ehkä joulunakin voisi kääriä pakettiin lähiluomua kaiken turhan sijaan?

kuva-12Oma maan hallituksen ruokajäsen Maija & Jussin, Terhin ja Jukan tekemä vihis.

kuva-9Super-Katja ja Superleipuri-Jussi

kuva-10Ilma oli kuin ryvettynyt morsmaikku…

kuva-8Ihanaa infoilta- / pikkujoulupöhinää


kuva-7
kuva-6
kuva-13
Ja viikon satokassi!

SISÄLTÖ:

  • Bulgur
  • Kaurahiutale
  • Kaurajugurtti
  • Vihis
  • Tomaatit
  • Mangoldi
  • Sekaleipä (ei ruista, jotta eräs rukiille allerginenkin saa herkutella)
  • Sämpylät
  • Patonki

Sato alkaa olla hiipumaan päin, joten laitan reseptejäkin vähän sen mukaan, mitä oletan meidän kaikkien kaapeissa olevan vielä jäljellä. Joulukuultahan ei tarvitse enää maksaa satomaksua, mutta kaikki saavat silti vielä kahden viikon satokassit joulukuussakin.

 

Analyysiä kuluneesta satokaudesta sekä viikon satokassi

Istuimme eilen iltaa Kaarlenkadulla ja nautimme Jukan, Teijan ja Terhin valmistamista herkuista. Tarjoilu oli jokseenkin ylenpalttista, sillä harjoittelimme tositoimia varten: Terhi alkaa lähiaikoina pitää Oma maan kahvilaa ruoanjakotilassamme. Ideana on tarjota itse kasvatetuista raaka-aineista valmistettuja vegaanisia herkkuja. Tilaa täytyy ensin vain hieman sisustaa ja fiksailla kahvilakäyttöön sopivaksi.

IMG_4508

Tarjoiluastiamme olivat hivenen punk-henkiset… Piiraiden lisäksi oli tarjolla kaurakermaperunoita ja Jukan falafeleja minttukastikkeella! Jälkkäriksi Teijan puolukkakakkua.

IMG_4514


Uusia ja vanhoja pitkä pöytä täynnä!

IMG_4507
IMG_4505

Illanvietto

Oli hauskaa, että myös uusia ihmisiä tuli mukaan. Oma maa on sillä lailla jännä ihmiskokoelma, että kaikki ovat ystävällisiä ja ihania ihmisiä. Marissa näytti videotykillä Teijan ottamia kuvia tilalta ja Jukka kertoi kuinka satokausi on tähän mennessä sujunut.

 

Satokausi on sujunut näin

Haasteita on riittänyt. Niitähän viljelijällä riittää toki aina, mutta kylmä kevät ja kesä olivat nyt todella jännää aikaa. Tässä haasteet pääpiirteittäin:

  • Kevään kylvöt olivat kuukauden myöhässä, koska oli niin kylmä.
  • Talous oli hieman tiukalla, joten päätimme säästää kasvihuoneen rakentamiskustannuksissa hitsaamalla sen itse. Ja itse nimenomaan on hitsattu, sillä porukoilla ei ole oikein ollut aikaa osallistua talkoisiin. Jäsen Vantte lähes asuu tulevan kasvihuone-kanalan yhteydessä tällä hetkellä ja aikoo kasata sen Jukan kanssa noin kuukauden kuluessa. Apuvoimat ovat edelleen tervetulleita!
  • Kylmän lisäksi on ollut niin kosteaa, että koneellista haraamista ei ole voinut tehdä. Vesiheinä, joka ei normaaleina kesinä ole ongelma, tukahdutti sipuli- ja porkkapenkit alleen. Sen kitkeminen olisi vaatinut lukuisia käsipareja.
  • 500 naakan parvi söi mansikat. Kiitos vaan Corvus monedulat. Naakan korvausarvo on 101 € / lintu, mikäli sattuisi jokin haaveri, mutta ei mitään haaveria tietenkään sattunut. Kaikkea elämää kunnioitetaan, joten bye bye mansikat, koitetaan ensi vuonna uudestaan.

Kokeilimme myös uudenlaista kohopenkkiä, johon istutimme kesäkurpitsaa, kurkkua, maissia ja kokeilumielessä vesimelonia. Penkki toimi loistavasti, joten ehkä keväällä voisimme tehdä toisen! Kohopenkki rakennettiin talkoovoimin erilaisista kerroksista permakulttuurin sääntöjen mukaisesti. Jos satuit olemaan kohopenkkitalkoissa, niin nyt osaat kasata menestyskonseptin minne tahansa.

DSC_0453

The kohopenkki – huikea menestys!

Satokassin sisältö to 17.9. ja ti 22.9.

  • mangoldi
  • lehtikaali
  • kesäkurpitsa
  • lanttu
  • porkkana
  • tomaatti
  • peruna
  • Jukan ja Jussin leipoma ruisleipä (juureen leivottu)
  • ruishiutale
  • Jukan valmistamat kasvispihvit (4 kpl)

 

IMG_4504

 

 

Tervetuloa kekrijuhliin ensi perjantaina!

Tervetuloa kekrijuhliin Oma maan luomutilalle 31.10.2014

_MG_9465 

Lassilan luomutilalla (jossa Oma maa -luomuosuuskunnan ruoka tuotetaan) järjestetään kekrijuhlat ensi viikon perjantaina. Juhlat alkavat klo 16 ja ainakin alkuilta sopii hyvin myös lapsille. Ohjelma tarkentuu myöhemmin.

Kekri on ollut Suomessa vuoden merkittävimpiä juhlia. Juhlan tarkoituksena on henkien vastaanottaminen ja ravitseminen. Henget eli kekrittäret, kekrin hönttämät, keijuset, tontut, intikat ynnä muut olivat tuonelaisia ja manalaisia, vainajain henkiä. Vanha kekri päätti maatalousvuoden, ja satokauden päättäjäisiä juhlittiin kekrinä runsain syömingein ja juomingein. Kekrillä ei alunperin ollut Suomessa kiinteää ajankohtaa. Sen sijaan sitä vietettiin silloin, kun sato oli korjattu ja kaikki vanhaan vuoteen kuuluvat toimet ja askareet oli hoidettu niin, että uusi voitiin toivottaa tervetulleeksi. Nykyään kekrin ajankohdaksi on vakiintunut marraskuun alku.

Aiemmin kekriä varustauduttiin viettämään keittämällä etukäteen kekriviinat ja panemalla kekrioluet. Kekriaterian pääosan muodosti ”kekripässi” tai ”villavuona”. Kekrilammas teurastettiin ja palvattiin usein jo yöllä. Kekrinä ateriointiin ottivat osaa vain oman talon tai suvun jäsenet, elävät ja kuolleet. Talosta taloon kulki kestitystä saamassa nuoria, jotka olivat naamioituneet mm. nurinpäin puettuihin turkkeihin ja vaatteisiin. Nämä kekrittäret ja kekripukit, kuten heitä kutsuttiin, olivat esittävinään vainajia.

Kekri oli tunnettu myös henkien yönä. Se oli ainoa hetki vuodessa, jolloin tuonelan asukkailla oli lupa vaeltaa elävien parissa. Vainajille jätettiin ruokauhreja pyhien puiden juurelle. Haltioille valmistettiin ruokia ja juomia, jotka vietiin navettaan tai talliin onnea tuottamaan. Tehtiin taikoja ja ennustettiin tulevaa vuotta. Saunakin lämmitettiin ensin henkien kylvetettäväksi.

Kekrinä alkoi myös palvelusväen vuoden ainoa vapaaviikko, ”römppäviikko”. Viikon kuluessa palkolliset saattoivat pestautua uuteen taloon rengeiksi ja piioiksi tulevan työvuoden ajaksi. Ennen työjakson aloittamista ”mennä römpöteltiin” vapaina viikon verran.

Kiitos tästä satokaudesta! Jee.

© 2024 Oma Maa

Theme by Anders NorenUp ↑